Kevät on jo pitkällä. Aurinko alkaa vähitellen lämmittää ja luonto herää taas talven jäljiltä eloon. Kevään aurinkoiset ja lämpöiset päivät ovatkin pitkän ja pimeän talven jäljiltä enemmän kuin tervetulleita. Tosin, kevät tuo mukanaan myös katu- ja siitepölyt, mikä aiheuttaa jokavuotista tuskan aikaa.
Kohta on taas kesä. Olo on jotenkin surullisen kaihoisa. Opintoni ovat jo sen verran pitkällä, että tämä kalenterivuosi on viimeinen nykyisessä opinahjossani. Kesä menee gradun viimeistelyyn ja ensi syksy viimeisten kurssien suorittamiseen. Joulukuussa 2012 olen FM. Täytyisi alkaa miettiä, mitä seuraavaksi..
On pelottava ajatus, että puolen vuoden kuluttua olen tyhjän päällä ja taas lähtökuopissa. Tiedän, että voisin aina ryhtyä jatko-opiskelijaksi ja aloittaa väitöskirjan tekemisen, ja tiedän myös sen, että ura akateemisella alalla tavallaan kyllä myös sopisi minulle. Suosittelijoitakin saisin varmasti laitoksen henkilökunnasta muutaman kappaleen. Mutta. Kaipaan elämääni jotain muutakin, mitä en osaa kyllä vieläkään määritellä. Olen koettanut saada siitä selvää kohta jo toista vuotta.
Kuten blogista on saattanut aina välillä saada viiteitä, tahtoisin konkreettisesti tehdä jotain. "Käsityöläisyys" on houkutellut minua jo useamman vuoden ajan, kiinnostuksen seilatessa vaatealalta huonekaluihin ja muun muassa kondiittorin töihin. Stylistin ammattikin voisi ehkä olla mukavaa, mutta enpä tiedä.. Vaikea kun pitäisi tietää mitä haluaisi tehdä. Eihän sitä toki tarvitse vielä löytää loppuelämäkseen kutsumusta, mutta olisi hienoa jos vähitellen osaisi alkaa päättää mitä tahtoisin tehdä elämässäni edes nyt. Äitini tosin sanoo, ettei valmiissa maailmassa ole minnekään kiire. Mutta kärsimättömälle luonteelle se on vähän haastava neuvo. Täytyy pohtia ja puntaroida. Kokeilla, erehtyä ja yrittää uudelleen. Aikaa on, vaikka haluaisinkin kaikki heti ja nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti